Kirjojen välissä

Julkaistu Päiväkävelyllä tiistaina 1. syyskuuta 2015

En ollut varannut itselleni uutta luettavaa Tukikohdan jälkeen. Ehkä toiveikkaasti ajattelin, ettei se pääty lainkaan. Että saan vielä vaikka 500 sivua lukea Stun ja Frannien elämästä, Boulderista ja uudesta elämästä tuhon jälkeen. Stephen King kertoi kirjan esipuheessa, että ihmiset käyvät häneltä säännöllisesti kysymyssä "Mitä sille ja sille tapahtui?" Ymärrän tämän oikein hyvin.

Seuraavan luettavan löytäminen oli todella vaikeaa, varsinkin puolenyön paikkeilla. Epätoivoisena katselin kirjahyllyäni, eikö siellä olisi jotain, jota en ole vielä lukenut. Päädyin kuitenkin kirjaan, jonka olen lukenut ennekin,

Rei Shimuran ensimmäin tapaus oli juuri se kirja, jonka ajattelin auttavan minua siirtymään seuraavaan kirjaan. Sillä uuden kirjan lukeminen on vaativaa, se pitää opetella lukemaan.

Rei Shimuran ensimmäinen tapaus helppolukuisena, nopeatempoisena, viihdyttävänä ja koukuttavana kirjana merkillisine japanilaisine tapoineen auttoi. Sain melkein tyjennettyä pääni Tukikohdasta. Olen valmis uppoamaan taas uuteen maailmaan, opettelemaan sen kielen, sanonnat, tavat ja käytännöt sekä ennen kaikkea ihmiset ja heidän ajatuksensa.

Ajatuksen uuden kirjan lukemaan opettelusta sain Edinburghin kirjafestivaalin tiwiitistä. Twiittasin sen heti eteenpäin, sillä ainakin minulle asia on hyvin tuttu.

1.  Päivi Erkkilä uudelleentwiittasi

   Edinburgh Book Fest ‏@edbookfest  28. elokuuta

   Reading is not linear. People read weirdly.... You almost have to teach yourself to read every new book. ~@reiflarsen

   4 uudelleentwiittausta9 suosikkia
   

   Vastaa

   Uudelleentwiitattu

   
   

   4

   Suosikki

   
   

   9

   Lisää

Joulukalenterin 7. luukku: Rei Shimura

Julkaistu Päiväkävelyllä sunnuntaina 7. joulukuuta 2014

"Minun täytyy selvittää eräs ilmennyt seikka, minä sanoin."

Rei Shimura on Japanissa asuva englannin opettaja/antiikkikauppias, joka ratkaisee kohdalleen tulevia rikoksia. Selvittäessään ilmenneitä seikkoja Rei Shimura on impulsiivinen, jopa holtiton ja saattaa itsensä siten vaarallisiin tilanteisiin. Hän on myös intuitiivinen ja itsepintainen, jopa jankkaava silloin kun muut eivät usko Rein tavoin jonkin yksityiskohdan tärkeydestä.

Toissakesänä ostin kirpparilta Sujata Masseyn Rei Shimura ja zen-temppelein arvoituksen. Olin toki lukenut kirjan, tiesin mitä ostin. Kevyttä luettavaa, joka tarjoaa illalle ennen nukahtamista keinon olla ajattelematta ja murehtimatta mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa.

Viime kesänä sain päähäni kerätä kaikki ilmestyneet Rei Shimurat. Onneksi kirjoja liikkui paljon kirppareilla ja divareissa. Intoni taisi loppua kesken, sillä yhdeksästä julkaistusta Rei Shimurasta minulla on kahdeksan. Rei Shimuran ensimmäinen tapaus puuttuu.

Kahdeksan yhdeksästä

Eniten pidän sarjan toiseksi viimeisestä kirjasta Rei Shimura yakuzan jäljillä (Girl in a Box, 2006,). Siitä on myös päivän toinen sitaatti:

"Kuinka monta vakoojaa tarvitaan rakastumiseen?"







Rei Shimura on 'gaijin' japanaliaisttain nähtynä: ulkomaalainen, jolla on USA:n passi ja amerikkalainen äiti. Japanilainen isä ei tätä luokittelua muuta eikä Rein japanilainen ulkoinen olemus. Ehkä tämän vuoksi kirjat vaikuttavat toisinaan japanilaisen kulttuurin esittelyltä: tältä Japani voisi näyttää ja tuntua, jos siellä asuisi, osaisi kieltä ja jos siellä asuisi mukava japanilainen sukulaisperhe. Esittely tehdään hyvin ja kirjat luettuaan tuntuu siltä, kuin oikeasti tietäisi Japanista jotain.

Vain Rei Shimura ja helmenkalastaja sekä Rei Shimura Havaijilla eivät sijoitu kokonaan tai joiltain osin Japaniin.

Kirjoja kirpparilta

Julkaistu Käsilaukku-blogissa keskiviikkona 7. elokuuta 2013

Käyn miltei päivittäin Hietsun kirpputorilla. Kirjojen ostamiseen arkipäivät ovat parhaita, sillä silloin suurin osa myyjistä myy omia tavallisia tavaroitaan ja kirjojaan. Sitä kautta myös hinnat ovat kohtuulliset, tavoittena kun on päästä eroon itselle tarpeettomasta tavarasta. Tosin tutkiessani maassa olevan kirjalaatikon sisältöä hankalasti kyykistyneenä (kirpparireissulle ei kannata lähteä lyhyellä hameella) epäilen tätä tavoitetta. Onneksi monet myyjät laittavat kirjat hyvin esille.

Useimmiten palaan kotiin tyhjin käsin. Kirjoja on toki ollut myynnissä, paljonkin, ja niitä on tarjottu sanoilla "Tästä hyvää/kivaa kesälukemista". Eniten on tarjolla pohjoismaisia dekkareita ja jonkin verran klassikoita. Valikoima on aina sattumanvaraista ja juuri siitä pidän. Ei koskaan tiedä, mitä kirjoja löytää!

Eilen ostin kolme kirjaa.

Olen tyytyväinen siihen, että sain kirjantuoksuisen Ruusun nimen luettavakseni. Sujata Masseyn Rei Shimara ja zen-temppelin arvoitusostin puhtaasti viihdelukemiseksi. 

Sunnuntaina tuli SVT2:lla dokumentti Harper Leestä. Hänen kirjansa Kuin surmaisi satakielen on yksi vaikuttavimmista kirjoista, joka on julkaistu. Mustien kansalaisoikeuksien käsittely lapsen näkökulmasta avasi silmiä USA:ssa. Kirjaa luetaan edelleen paljon etenkin maissa, joissa rotusorto on vallinnut - tai vallitsee. 

Luin kirjan 10-vuotiaana ja olin liian nuori, tietämätön ja kokematon ymmärtääkseni kirjan kaikkia ominaisuuksia. Jopa kirjan nimen ymmärtäminen oli 10-vuotiaille aivoilleni mahdoton tehtävä. Silti kirja valloitti, kauhistutti ja jäi mieleen erinomaisen hyvänä kirjana. Kirjana, jonka luin ja luen yhä uudelleen.

10-vuotiaana saamani Kuin surmaisi satakielen on risaiseksi luettu, sivut ovat irti ja niitä jopa puuttuu. Sellainen hankaloittaa huomattavsti lukukokemusta. Pitkään olin harkinnut uuden kirjan ostamista, mutta vasta SVT2:n dokumentti vakuutti minut. Tarvitsen kirjasta myös lukukelpoisen kappaleen! Nyt on.